Last week in Hungary

Tähän viimeiseen viikkoon on mahtunut taas kaikenlaista. Alkuviikko on mennyt matkalaukkuja pakkaillessa ja papereita täyttäessä, koska sunnuntaina suuntaan Budapestiin. Matkalaukkujen pakkaus on ollu kieltämättä tosi hankalaa :D En ymmärrä miten mulla voi olla näin paljon enemmän tavaraa kun kolme kuukautta sitten?! Testi pakkauksen jälkeen punnitsin mun laukut ja kumpikin painaa niin paljon et se on siinä ja siinä ettei raja ylity :'D Laukkujen pakkaamisen lisäks on ollu hirveesti kaikkia paperi töitä hoidettavana lähdön takia. Oon juossu koko alkuviikon eri paikoissa hakemassa allekirjoituksia ja täyttämässä papereita mut nyt kaikki pitäis olla hoidettuna. Ainut asia mikä pitää vielä muistaa on että palautan avaimen :D Muuten tää viikko on sujunut synttärien, konsertin ja hyvästelyjen parissa. Tiistaina oli yhden saksalaisen pojan synttärit ja juhlistettiin niitä pienellä vaihtari porukalla. Oltiin ostettu Fredille yliopistolta huppari ja kaikki meistä kirjoitti nimensä hupparin selkään. Keskiviikkona käytiin kattomassa yhden italialaisen tytön konserttia. Tällä tytöllä oli viulu konsertti synagogassa ja oli tosi hieno kokemus, koska en ollu koskaan aikasemmin käyny synagogassa. Käytiin yks päivä myös yhden espanjalaisen tytön konsertissa, joka soittaa selloa. Tällä viikolla on alkanut pikkuhiljaa vaihtareita lähtemään kotiin ja ensimmäiset kolme lähti keskiviikkona. Tuntui jotenkin tosi haikealta hyvästellä, koska en oo varma nähdäänkö vielä joskus. Kovasti ne sanoi, että mun pitää tulla ens lukukautena tapaamaan niitä tänne Györiin, ja ehkäpä mun täytyy tulla, koska tänne on jäämässä niin paljon hyviä tyyppejä vielä seuraavaks lukukaudeks. En tykkää hyvästellä, koska en oikein tienny mitä sanoa ja koko aika oli itku kurkussa. En olis koskaan uskonut, että kolmessa kuukaudessa voi tutustua niin hyvin ihmisiin, että ne on kun toinen perhe. On olemassa sanonta, once erasmus, always erasmus, ja nyt sen merkitys on valjennu mulle täysin :) Tänään illalla ollaan viettämässä mun läksiäisiä. En tiiä yhtään mitä muut on suunnitellut, ainut mitä tiedän on, että kahdeksalta ollaan lähdössä ja mennään illalliselle. Täytyy kirjoittaa myöhemmin tänne mun läksiäisistä. Suunnitelmana tälle illalle on nauttia viimeisistä päivistä Györissä ihanien uusien ysävien kanssa :)

Interview

Work week 11

Tää viikko on pyörähtäny taas tosi nopeesti. Maanantaina espanjalainen vaihtari oli mun kanssa koululla ja tiistaina kävin tutustumassa sairaalassa tehtävään sosiaalityöhön. Sairaalassa oltiin lastenosastolla, jossa lapset on pidempään erilaisista syistä. Meidän tehtävänä oli viihdyttää lapsia eli siis pelata tai leikkiä heidän kanssaan. Oli kiva päästä tutustumaan tähän työhön, mutta jotenkin musta tuntui, että lasten kanssa pelkästään leikkiminen ei kuulu sosionomin työhön ja kaipasin ehkä vähän jotain haasteellisempaa. Sairaalalla mä tein yhden pikkutytön ja hänen äitinsä kanssa palapeliä sekä autoin joulukoristeiden laitossa. Luulen, että olisin saanut työstä enemmän irti jos oltais pystytty kommunikoimaan asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa paremmin. Muuten sairaala vierailusta jäi hyvä maku. On tosi hienoa, että tällainen työ on perustettu, jotta lapset viihtyisi paremmin sairaalassa. Muuten tää työviikko on mennyt englannin tuntia pitäessä sekä joulukoristeiden tekemisen parissa. Tänään oli mun viimeinen työpäivä ja pääsin osallistumaan joulujuhliin. Nautin joulujuhlista tosi paljon vaikka ne olikin unkariksi. Lapset lauloivat joululauluja ja heillä oli muutama esityskin. Juhlat olivat koulun pihassa ja pihalle oli pystytetty kuusi, oli tosi tunnelmalliset juhlat. Juhlien jälkeen tarjolla oli glögiä ja unkarilaista naposteltavaa. Jotenkin oli tosi haikeeta lähteä koulusta, koska tiesin, että se on mun viimeinen päivä. Mun ohjaaja oli ostanut mulle pienen joululahjan. Sain kirjan, joka kertoo Györistä sekä Unkarilaisten perinne liinan, jotta en unohtais Unkaria. Lupasin etten unohda! ;) Tänään sain myös loput paperit mun ohjaajalta ja lopullisen arvion. Mun ohjaaja oli nähnyt tosi paljon vaivaa papereiden täyttämisessä ja oli kiva lukea palautetta. Sain harjoittelusta 5 eli excellent ja nyt oon tosi ilonen! :)

Christmas party

Perjantaina vietettiin pikkujouluja vaihtariporukalla. Tää oli viiminen tapahtuma ennen kotiin lähtöä ja jotenkin tietyllä tavalla oli vähän haikeat fiilikset. Pikkujouluja vietettiin lähellä olevassa kuppilassa,jonka jälkeen jatkettiin keskustaan. pikkujouluihin jokainen oli ostanut max 5 euroa maksavan joululahjan ja pukeutunut jouluisesti. Mun jouluinen asu oli tonttulakki, joka välkkyi kun painoi lakin sivusta. Olin ainut kenellä oli tällanen disco tonttulakki ja koko illan joku tuli painamaan valot päälle :'D Lahja, jonka ostin pikkujouluihin oli ihan hömppä. Mun lahja oli sellanen punainen kello, jossa luki ring to santa ja suomalaista suklaata :D kun pikkujoulut oltiin saatu käyntiin, niin lahjat arvottiin ja mää sain yhdeltä saksalaiselta pojalta paketin, jossa oli kotitekoista marmeladia. En oo vielä päässy maistamaan sitä, mut näyttää tosi hyvältä. Sain olla koko illan ylpeä suomalaisuudesta, koska Joulupukki asuu Suomessa. Se tuntui kieltämättä aika hyvältä! :D

Work week 10 continues

Vaikka kirjoitinki jos tästä työviikosta niin pakko kirjoittaa vielä lisää, koska tänää oli niin mukava työpäivä! :) Sain olla tänään tunnin 3-4 luokkalaisten lasten kanssa pihalla, koska heillä oli liikuntatunti. Liikuntatunnilla pelattiin lasten kanssa lentopalloa ja juteltiin kaikista asioista. Se on niin ihmeellistä, että vaikka lapset tietää, ettei meillä oo yhteistä kieltä niin tästä huolimatta ne puhuu mulle taukoamatta ja ne selittää asiaa niin kauan, että oon ymmärtänyt mistä puhutaan :D Elekieli, ilmeet ja eleet sekä tunteiden ilmasu on kuitenkin kansainvälisiä ja niillä pääsee jo yllättävän pitkälle. Täytyy sanoa, että tykkään näistä lapsista tosi paljon. Ne on niin ihania, että sitä on edes vaikea kuvailla. Toivon täydestä sydämestäni, että nää lapset saa hyvän elämän, vaikka lapsuus ei oo ollut kovin valoisa. Jokainen niistä ansaitsee sen. Nää lapset on joutunu kohtaamaan liian varhain asioita, jotka ei pitäis kuulua vielä heidän elämänpiiriinsä ja asioita, joiden ei pitäis kuulua kenenkään elämänpiiriin. Halusin kirjoittaa myös siks uudelleen, koska jotku asiat jäi mietityttämään mua tässä päivässä tosi paljon. Esimerkiksi osa näistä 3-4 luokkalisista on jo kokeillut alkoholia ja huumeita, joka on ihan pöyristyttävää. Aina välillä jotku lapsista kysyy multa, että poltanko tupakkaa, poltanko ruohoa, käytänkö huumeita ym. ja tää tuntuu tosi hurjalta, että ne edes tietää tällasia sanoja. Mun ohjaaja kertoi, että koska Unkarissa tupakka on kallista, niin joskus lapset kerää tupakan jäämiä maasta ja polttaa niitä. Tää on tosi vaarallista, koska Unkarissa on tällä hetkellä uusi huume, jota voi myös polttaa ja osa tupakan jäämistä on näitä huumetupakoita. Koskaan ei voi tietää, kuinka paljon huumetta tupakassa voi olla ja ihmisiä on jopa kuollu näiden polttamisesta johtuen. Nää on siis tosi vaarallisia. Toinen asia, josta mun ohjaaja puhui tänään jäi myös mietityttämään aikalailla. Osa pienistä lapsista herää aamulla, pukee itse vaatteet päälle ja kävelee kouluun. He myöhästyy usein, koska heillä ei ole kotona ketään, joka herättäisi heidät aamulla kouluun ja laittaisi aamupalaa. Tai oikeastaan heillä on kotona vanhemmat tai vanhempi mutta he käyttävät usein huumeita ja alkoholia edellisen illan ja yön, joten he eivät ole aamulla sellaisessa kunnossa, että huolehtisivat lapset kouluun. Tää tuntuu ihan älyttömän pahalta..

Work week 10

Tiistaina mulla oli pienimuotoinen arviointi keskustelu. Käytiin syyskuun alussa, kun saavuin Unkariin, juttelemassa sosiaalitieteiden ohjaajan ja hänen esimiehensä kanssa ja tällä viikolla tavattiin uudelleen. Tapaamisen tarkoituksena oli keskustella kokemuksista ja ajatuksista, joita näiden viikkojen aikana on kohdannut. Kävin tapaamisessa ohjaajani sekä toisen sosiaalialaa opiskelevan tytön kanssa, joka on tehnyt harjoittelua sairaalalla. Koululla he olivat hyvin kiinnostuneita siitä, mitä olemme oppineet, mikä on ollut vaikeinta, miten ollaan viihdytty, mitä ollaan tehty töissä ym. He kyselivät myös ohjaajaltani, miten minulla on mennyt ja miten ohjaajani on hyötynyt tästä kokemuksesta. Emme olleet varsinaisesti jutelleet aikaisemmin kovinkaan paljoa siitä ohjaajani kanssa, että miten minulla on hänen mielestään mennyt, joten oli erittäin mukava kuulla. Ohjaajani vaikutti tyytyväiseltä ja hän sanoi, että on joutunut kovasti pohtimaan näiden viikkojen aikana esim. miksi toimii tietyllä tavalla, kyseenalaistamaan toimintatapojansa, miettimään enemmän sosiaali systeemiä ja sen toimivuutta Unkarissa ja hän koki oppineensa paljon Suomalaisesta järjestelmästä. Hän myös sanoi, että minusta on ollut paljon käytännön apua koululla. Lopuksi hän vielä totesi, että minusta tulee erittäin hyvä sosiaali työntekijä, kun valmistun ja olin tietysti hyvin iloinen kuullessani tämän. Oon tosi onnekas, että sain näin hyvän harjoittelu ohjaajan, sillä hänen seurassaan oon oppinut tosi paljon ja ollaan tultu muutenkin toimeen erittäin hyvin. Sain muutama viikko sitten tehtäväksi kirjoittaa esseen Suomen ja Unkarin koulujärjestelmästä ja niiden eroista, joten palautin samalla työni. Työssä käsittelin kumpaakin järjestelmää ja pohdin mitä kehitettävää järjestelmistä löytyisi. Työstä tuli loppujen lopuksi kymmenen sivua, joten melko pitkä. Minulla oli jo ennestään Suomen koulujärjestelmästä kokemusta kuraattori harjoittelun takia, joten tekstiä oli helppo tuottaa. Samalla tuli harjoiteltua englanninkielen kirjoittamista oikein huolella :D Sosiaalitieteiden koululla oltiin erittäin kiinnostuneita työstä, joten he pyysivät kopion työstä vielä itselleen. Ei vielä käyty harjoittelulappuja läpi ohjaajani kanssa mutta kun hän vilautti lappuja koululla nopeasti, niin huomasin, että hän oli kirjoittanut erittäin paljon tekstiä lappuihin. Oli kiva huomata, että ohjaaja on oikeesti pohtinut asioita ja perehtynyt kunnolla siihen mitä on kirjoittanut. Oon tosi ilonen siitä, että hän on nähnyt paljon vaivaa lappujen täydentämisessä. Tänään kävin ohaajani kanssa tutustumassa ns. "normaaliin" peruskouluun. Hän sanoi, että minun olisi hyvä nähdä myös toisenlainen kunnan ylläpitämä peruskoulu, sillä koulu, jossa teen harjoittelua sijaitsee erittäin köyhällä alueella ja pyörii hieman eri tavalla. Eron huomasi heti, kun menimme kouluun. Se oli erittäin hyvin varustettu. Varustetulla tarkoitan sitä, että koulusta löytyi ehjät kirjoituspöydät joka luokasta, luokat olivat suuria ja luokista löytyi tietokoneet, liitutaulu, projektori ym. Koulussa opetetaan kaikkia aineita ja jokaisella lapsella on oma lukittava kaappi käytävällä. Koulussa pyörii myös kioski, josta voi ostaa välipalaa. Koulun seinillä oli kuvia lasten retkistä esim. Balaton järvelle ja Slovakiaan. Tämä kaikki on mahdollista vain, koska vanhemmat maksavat ylimääräistä rahaa koululle. Jokainen koulu saa saman verran rahaa kunnalta, mutta toisissa kouluissa asiat on paremmin, koska vanhemmat maksavat koululle lisä rahaa ja toisissa kouluissa asiat on melko huonosti, sillä vanhemmilla ei ole varaa antaa rahaa koululle. Koulu, jossa kävimme oli ohjaajani mukaan täynnä hyväpalkkaisten vanhempien lapsia, kuten politikkojen lapsia. Tuntui jotenkin oudolta ajatella, että asiat ovat todella näinkin epätasapainossa. Huomenna espanjalainen vaihtari tyttö on tulossa mun kanssa koululle tutustumaan kuraattorin työhön. Ensi tiistaina meen puolestaan hänen mukaansa tutustumaan sosiaalityöhön, jota sairaalassa tehdään lasten kanssa. Kiva päästä näkemään taas yksi uusi paikka.

Last weeks in Hungary

Unkarissa menee mukavasti. Täällä on vihdoin alkanut talvi, (jee!) Ei täällä lumesta oo vielä tietoa mutta parina päivänä on ollut muutama aste pakkasta. Tänään aukeaa joulumarkkinat ja odotan sitä jo innolla, koska markkinoille on rakennettu tekojäärata. Ollaan menossa vaihtareiden kanssa sinne luistelemaan, saas nähdä miten espanjalaisilta sujuu luistelu :D Keskustaan on laitettu jouluvalot ja pieniä mökkejä ympäriinsä ja täytyy sanoa, että tää kaupunki näyttää nyt niin ihanan jouluiselta. Olin viime keskiviikkona viimeistä kertaa unkarinkielen kurssilla ja juteltiin siellä joulusta. Täällä joulun vietto on hyvinkin erilaista kun Suomessa, joka johtuu varmaan osittain uskonnosta. Täällä joulupukki tulee kuudes päivä, sillä silloin on hänen nimipäivänsä. Lapset jättävät puhtaat kengät ikkunalaudalle ja yön aikana kenkiin ilmestyy suklaata, jos on ollut kiltisti. Jos on ollut tuhma, niin kenkään ilmestyy pieni puusta tehty piiska. Siitä lapsi tietää, että käytöksessä on parannettavan varaa. Opettajamme sanoi, että joskus hänen vaimonsa ostaa hänelle tällaisen :D Jouluaattona unkarilaiset eivät odota siis joulupukkia, vaan little Jesus ja enkelit tuovat lahjat. Se on tosi mielenkiintoista, miten jouluperinteet voi vaihdella. Esim. jouluruoka on aivan erilaista kun Suomessa. Kun kerroin, että meillä syödään kinkkua ja erilaisia laatikoita, niin se aiheutti kovasti kummastusta. Varsinkin maksalaatikko :'D Keskiviikkona kävin haastattelussa espanjalaisen tytön kanssa. Yliopiston lehti halusi haastatella meitä, koska ollaan ainoat vaihtarit, jotka tekee harjoittelua ja opiskelee sosiaalialaa. Käytiin haastattelijan kanssa kahvilla ja kuvaaja otti meistä pari kuvaa. Täytyy lisätä haastattelustakin kuvamateriaalia heti kun saan lehden käsiini :D Mulla on enää vähän päälle pari viikkoa tätä vaihtoa jäljellä ja täytyy sanoa, et aika on menny ihan älyttömän nopeesti. On aivan ihana päästä jouluksi kotiin ja nähdä perhe ja kaverit, mutta jään kyllä kaipaamaan kaikkia uusia ystäviä, joihin oon vaihdon aikana tutustunut. Eniten mua tässä kotiin lähdössä hirvittää se, että miten saan nää kaikki tavarat vietyä takas Suomeen :'D Mulla on niin paljon enemmän tavaraa, kun silloin kun tulin, että en tosiaan tiedä miten tässä tulee käymään :D tän viikon hankintalistalla on matkalaukku, ei auta muu kun ostaa toinen ja toivoa parasta!

Work week 9

Tää työviikko on ollu tosi mielenkiintoinen, sillä kävin tutustumassa maahanmuuttaja työntekijän työhön, joka työskentelee pakolaisten sekä maahanmuuttajien kanssa. Hän tapaa asiakkaita kerran viikossa ja opettaa heille unkarin kieltä, auttaa viranomaisasioissa sekä terveydenhoitoon liittyvissä asioissa. Hänen tehtävänään on auttaa maahanmuuttajia kotiutumisprosessissa. Ryhmä tapaa joka viikko kuuden kuukauden ajan ja tämän jälkeen käyntejä vähennetään. Ryhmässä käynti on vapaaehtoista. Osa ryhmässä kävijöistä asuu vielä pakolaisleireillä josta he tulevat ryhmään viikottain. Olin tosi innoissani tästä mahdollisuudesta ja pidin vierailusta erittäin paljon. Jotenkin kun on kuullut uutisista pakolaistilanteesta, niin se todentui vielä enemmän kun kuulin tarinoita ryhmään osallistujilta. Tuntui pahalta ajatella, kun uutisita on nähnyt kuvia, joissa ihmiset on ylittänyt vesistöjä laittomasti huonokuntoisilla veneillä, että nää ihmiset on nähny varmasti vaikka mitä matkansa aikana. Yksi asiakkaista oli tosi kiitollinen työstä, mitä sosiaalityöntekijät tekevät heidän eteensä. Hän kiitteli täydestä sydämmestään mua siitä, että oon valinnu tällasen ammatin ja haluan auttaa ja täytyy sanoa, että mulla oli lähellä ettei kyynel tullut silmään. Nää ihmiset on oikeesti asunu pelon keskellä ja kauheassa hädässä ja oli niin hienoa kuulla, että heitä on voitu auttaa ja he on päässyt tällaisista olosuhteista pois. Rupesin jotenkin tän vierailun jälkeen miettimään, että kotiutumista ei oo tehty maahanmuuttajille ja pakolaisille kovin helpoksi. Ihmiset on jotenkin niin asenteellisia, että se on ihan uskomatonta. Sen jälkeen kun oot kuullu näitä tarinoita ihmisiltä, jotka on oikeesti kokenu kovia, on vaikea ymmärtää sitä hirveetä maahanmuuttaja vastaisuutta, joka Suomessakin vallitsee. Jotenkin musta tuntuu, että mitä enemmän oon päässyt tekemään töitä maahanmuuttajien kanssa niin sitä enemmän koen, että se on mun juttu. Oon melkeinpä varma siitä, että valmistumisen jälkeen haen töihin maahanmuuttajien pariin.

Work week 8

Tää työviikko meni vähän erilaisissa kuvioissa. Koulusihteeri oli kipeänä, joten mun ohjaaja toimi sijaisena ja oltiin päivystysvuorossa kansliassa. Pidettiin tällä viikolla myös englannin tuntia parille pojalle unkarilaisen opiskelijan kanssa. Oon nyt ollu oikeastaan kolmen viikon ajan joka viikko pitämässä tätä tuntia. Töissä ei oo oikeastaan tapahtunu mitään kummempaa. Tällä viikolla oon kovasti yrittäny ahertaa yhden tehtävän kanssa, joka mulle annettiin Unkarin koulun päästä. Tehtävänä on kirjoittaa noin kahdeksan sivua Suomen ja Unkarin koulujärjestelmän eroista englanniksi. Sitä on ollu yllättävän vaikea kirjoittaa, koska kummassakin maassa elämänmeno on melko erilaista. Esim. ongelmat saattaa olla samoja, mutta täällä ne ilmenee paljon isommassa mittakaavassa. Se on varmaan hyvinkin paljon yhteyksissä sosiaaliturvaan ja siihen, millasessa yhteiskunnassa eletään.

Family weekend

Viikonloppuna äiti ja sisko oli käymässä Unkarissa. Oltiin perjantaista lauantaihin hotellissa Györissä ja lauantaina suunnattiin Budapestiin ja oltiin siellä tiistaihin asti. Oli tosi ihana nähdä perhettä pitkästä aikaa ja höpötellä kaikesta! :) Perjantaina ja lauantaina kierreltiin Györiä, käytiin asuntolalla, shoppailtiin ja maisteltiin unkarilaisia ruokia ja herkkuja. Meillä oli tosi ihanat hotellit sekä Györissä että Budapestissa. Oli ihana päästä nukkumaan pehmeessä sängyssä ja ottamaan kunnon suihku. Niin huvittavalta kun se kuulostaakin nii nää asiat on harvinaista herkkua asuntolassa :'D Sunnuntai aamuna käytiin Gellertin kylpylässä Budapestissa rentoutumassa. Gellertin kylpylä on tunnettu siitä, että se käyttää vuorilta peräisin olevaa vettä, joka on erittäin hyväksi iholle. Kylpylässä oli myös suomalainen sauna, josta oltiin suomalaisina tietysti erittäin iloisia :D Kylpylän jälkeen lähdettiin ihmettelemään kaupunkia ja käytiin ihanassa kahvilassa, jossa tehdään jäätelöitä kukan muotoon. Käytiin myös pyhän tapanin kirkossa. Illalla mentiin risteilylle, joka meni Tonava jokea myöten. Risteily oli aivan ihana. Nähtiin risteilyltä Budapestin merkittävimpiä nähtävyyksiä ja koko ranta oli valaistu. Risteilyllä tarjoiltiin unkarilaista ruokaa, jota saatiin myös maistella. Tän lisäks risteilyllä oli viulunsoittaja, jolta sai toivoa kappaleita. Oli kyllä aivan upea kokemus! Maanantaina käytiin Great market hallissa eli siis kauppahallissa. Se oli mulle jo toinen kerta, mutta halli on jotenki niin ihana että siellä vois käydä vaikka kuinka monta kertaa. Maistettiin kauppahallissa unkarilaisten perinne ruokaa goulash keittoa sekä langosta. Oli kiva päästä maistamaan näitä, sillä en ollu vielä maistanu kumpaakaan. Langos oli ihan älyttömän hyvää ja sitä täytyy kyl päästä maistamaan vielä ennen kun lähtee kotiin. Kauppahallin jälkeen käveltiin keskustassa ja käytiin pienillä joulumarkkinoilla sekä Budapestin kuuluisassa karkkikaupassa. Tän jälkeen suunnattiin yhyteen Euroopan suurimpaan ostoskeskukseen. Oli niin ihana nähdä perhettä pitkästä aikaan ja tuntui että viikonloppu meni aivan liian nopeesti. Viikonlopusta jäi hyvä mieli ja nyt aloin potemaan taas hirveetä koti ikävää. Viimeks musta tuntui tältä, kun kaverit oli käyny täällä ja nyt tuli taas se sama tunne. Vaikka kuinka viihdynkin täällä, niin samaan aikaan lasken jo päiviä, että pääsen taas kotiin ja nään kaikki ihanat ihmiset.

Work week 7

Näillä lapsilla on tosi rankkoja kohtaloita ja välillä se saa olon tuntumaan tosi pahalta. Viikko alkoi tiedolla, että yks alakoulun oppilaista on kiidätetty sairaalaan koska hän on viillellyt itseään lasipullon sirpaleella. Syynä oli se, että äiti oli päättänyt muuttaa uuden miehen kanssa toiseen kaupunkiin eikä halunnut tyttöä mukaan. Tuntuu pahalta ajatella, että vanhempi haluaa hylätä lapsensa. Tytön kohtalo oli vielä epäselvä, sillä hän saattaisi voida asua isän kanssa joka pääsi hetki sitten vankilasta, mutta jos tämä ei ole hyvä ratkaisu niin hän päätyy lastenkotiin asumaan. Toinen tapaus oli alaluokalla oleva poika. Hänellä on kaksi veljeä, jotka käyttää huumeita, äiti työskentelee prostituoituna ja sisar, joka on 13 vuotias, on kokeillut huumeita. Tytöllä on vanhempia ystäviä, jotka työskentelevät prostituoituina. Poika osaa soittaa rumpuja todella hyvin, ja koulu yrittää tukea häntä tässä antamalla rumputunteja jokatoinen viikko ilmaiseksi. He toivovat, että tumpujen soitossa menestyminen tuo hänelle itsevarmuutta ja auttaa pysymään poissa huumeiden parista. Joskus tuntuu, et miten tällanen elämä voi olla todellista. Tuntuu jotenkin ihan kauheelta. Poika on koulussa aina erittäin iloinen ja hänestä ei voi mitenkään päätellä, millaisessa myllerryksessä hänen ajatuksensa mahtavat olla. Välillä musta tuntuu, että näiden juttujen kuuleminen on liikaa. Kun lapset tulee välitunnilla halaamaan mua ja ei tahdo päästää irti, niin mulle tulee sellanen olo, että haluaisin pelastaa ne kaikki. Ja se, että joka kerta kun meen kouluun niin ne huutaa iloisina mun nimeä ja ottaa kädestä kiinni on niin mahtavaa. Miten ne osaakin olla niin iloisia ja positiivisia kaikesta huolimatta. Ehkä se on yks keino paeta todellisuutta...

Weekend in Vienna

Käytiin viikonloppuna kahden vaihtarin kanssa Itävallassa. Lähdettiin perjantaina ja tultiin tänään takaisin. Oltiin vuokrattu huoneisto Wienistä ja oli ihana päästä nukkumaan pitkästä aikaa kunnon sängyssä ja peseytymään kunnon suihkussa. Voin kertoa, et näitä asioita alkaa kaipaamaan kun on asunut asuntolassa kaks kuukautta :'D Wien oli aivan uskomattoman kaunis kaupunki, ehdottomasti yks hienoimmista, joissa oon koskaan käyny. Perjantai ja lauantai sujui keskustaa kierrellessä, joka oli täynnä hulppeita rakennuksia. Tässä kaupungissa melkein kaikki rakennukset oli barokki tyylisiä ja aivan valtavan kokoisia, eikä kyse oo vaan nähtävyyksistä, vaan esim vaatekaupatkin oli tosi hienoissa rakennuksissa. Kaupunki oli hienojen rakennusten lisäks täynnä ihania kahviloita ja suklaapuoteja. Maistoin matkan aikana suklaakakkua, sillä Wien on tunnettu parhaasta suklaasta ja voin kertoa et kakku oli tooosi hyvää. Käytiin myös tunnetussa suklaapuodissa nimeltä Manner. Kaupunki oli ihanan tunnelmallinen. Siellä kulki hevosvaunuja ympäriinsä kuljettaen ihmisiä paikasta toiseen ja välillä joiltakin rakennusten parvekkeilta ilmestyi oopperalaulajia ja he lauloivat muutaman kappaleen. Perjantai ja lauantai päivä meni eri nähtävyyksiin tutustaessa mutta lauantai iltana käytiin kävelemässä huvipuistossa joka on auki ympäri vuorokauden. Huvipuisto oli tosi tunnelmallinen, täynnä valoja ja kahviloita sekä puiston penkkejä, joilla sai istua. Laitteet olivat aikalailla suljettuja, mutta kävimme kummitusjunassa sillä se oli auki :D Huvipuiston alueella oli myös baari. Pari päivää Wienissä on ehdottomasti aivan liian vähän. Siinä kaupungissa olis riittäny nähtävää vaikka kuinka paljon. Haluun ehdottomasti mennä käymään siellä vielä joskus uudelleen! Ainut miinus puoli reissussa oli se, että Wien on aika kallis kaupunki opiskelijalle. Olis ollut kiva mennä nautiskelemaan erilaisista ruuista ja kakuista useamminkin, mutta hintataso oli aika korkea, varsinkin kun vertaa Unkariin. Mulla meni kolmessa päivässä melkein samanverran rahaa kun kuukauden aikana Unkarissa :'D Mutta reissusta jäi muuten tosi hyvä maku ja aihon ehdottomasti matkustaa Wieniin uudelleen!

Working methods -Pressley ridge

Koulu, jossa olen töissä, toteuttaa opetustaan perustuen pressley ridge nimiseen ohjelmaan (pressley.ridge.org). Ohjelmaa on toteutettu koulussa jo viisi vuotta. Ohjelman tarkoituksena on kannustaa lapsia, jotka ovat köyhistä ja vaatimattomista lähtökohdista kotoisin. Ohjelmaa toteutetaan siten, että jokainen lapsi valitsee kaksi tavoitetta: toinen on koulunkäyntiin liittyvä ja toinen käytökseen. Tavoitteet valitaan yhdessä oppilaan, opettajan sekä vanhempien kanssa. Jokaisen tunnin jälkeen opettaja keskustelee oppilaan kanssa pisteistä ja jos kumpikin on sitä mieltä, että tavoitteet on toteutettu, niin oppilas saa taulukkoonsa pisteitä. Pisteiden saanti riippuu siis siitä, onko tavoitteet tavoitettu. Joka toinen viikko valitaan paras oppilas joka luokalta sekä paras luokka koko koulusta ja nämä saavat diplomit hyvästä käytöksestä. Paras luokka saa myös toivoa jotakin, joka ei maksa kovin paljoa. Esimerkiksi joskus oli pyydetty, että liikuntaa on koko päivä ja yksi luokka oli pyytänyt pizzaa. Pisteillä voi osallistua erilaisille retkille tai tapahtuma päiville. Eri retket ja tapahtumat vaativat eri määrän pisteitä. Tapahtumia, joita on järjestetty on esim. jalkapallopeli, askartelua, tutustumiskäyntejä, teemapäiviä yms. Kun pisteitä käyttää osallistuakseen johonkin näistä tapahtumista, niin pisteet vähenee sen verran kun tapahtuma tai retki "maksaa" ja tämän jälkeen voi kerätä uusia pisteitä. Hyvä käytös ja tavoitteisiin pääsy mahdollistaa siis retkille ja tapahtumapäiville osallistumisen. Pisteillä voi ostaa myös jotakin pientä koulun kioskista, esim. lyijykyniä, jalkapallon ym. Tätä kyseistä ohjelmaa käytetään koko koulussa eli siis ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen. Lapset ovat köyhistä perheistä, joten heidän vanhemmillaan ei ole varaa antaa rahaa retkiin ja kaupunki antaa erittäin vähän rahaa mihinkään, joten tämä on mielestäni erittäin hyvä ohjelma, joka antaa lapsille mahdollisuuksia nähdä eri paikkoja ja päästä tutustumaan eri asioihin.

Work week 6

Uus työviikko pyörähti käyntiin ja jäljellä on enää viis viikkoa. Aika on menny ihan älyttömän nopeesti! Maanantaina käytiin taas kotikäynnillä. Kotikäynnin syy oli se, että perheen nuorin lapsi ei ollut tullut kouluun. Perheeseen kuului äiti, isä sekä kuusi lasta. Perhe oli todella köyhä, sillä heillä ei ollut varaa maksaa vettä, sähköä eikä lämmitystä. He hankkivat vetensä kadulla olevasta tolpasta ilmaiseksi ja kaatavat laittomasti puita lämmittääkseen asuntonsa. Vanhemmilla ei ollut töitä ja äidillä mielenterveysongelmia, joihin hän ei saa riittävästi apua. Perhe saa vaatteita perhetyön kautta, koska heillä ei ole varaa ostaa niitä. Kuultuani tän tarinan ja nähtyäni tilanteen omin silmin, rupesin miettimään, että Suomessa on loppujen lopuks asiat melko hyvin. Jos ihminen on vähävarainen, niin häntä autetaan. Vaikka usein puhutaan, että tuet on aivan liian pieniä, niin asiat ei sentään ole näin huonosti, että asunto on melkein asumiskelvoton, ei ole vettä eikä lämmitystä. Kysyin ohjaajaltani, eikö perhe voi saada minkäänlaista sosiaaliturvaa ym. mutta hän sanoi, että rahaa maksetaan vain jos on esim. fyysisestä syystä työkyvytön tai eläkkeellä. Olin myös tänään töissä ja päivä meni aikalailla unkarinkielen kuuntelemiseks :'D Olis niin kiva osallistua koululla keskusteluihin ja jututella opettajien kanssa mut se on lähes mahdottomuus. Tänään olin kuitenkin seuraamassa tilannetta, jossa opettaja ja mun ohjaaja selvitti tappelua. Yksi vanhempi oppilas oli käskenyt nuorempaa poikaa lyömään toista ja opettajat ottivat asian heti puheeksi. Ohjaajani sanoi, että toisen lyömisestä on tullut ikäänkuin peli isompien poikien kesken. He käskevät pienempiä poikia lyömään toisiaan ja nämä tottelevat, koska haluavat olla isompien poikien suosiossa. Asia saatiin kuitenkin soviteltua ja oli tosi hienoa, että toinen pojista tuli kertomaan lyömisestä opettajalle. Minusta jotenkin tuntuu, että tässä koulussa kerrotaan kiusaamisesta helpommin, sillä opettajien rooli lasten elämässä on hyvin tärkeä. Jos vanhemmat eivät ohjaa lapsia kotona, niin opettajat yrittävät pitää heidät oikealla tiellä.

Happy halloween

Vietettiin viikonloppu Budapestissa vaihtareiden kanssa. Oltiin vuokrattu huoneisto Budapestin keskustasta perjantaista sunnuntaihin ja suunnitelmana oli tutustua kaupunkiin ja viettää halloweenia. Tykkään Budapestista ihan älyttömän paljon, joten oli kiva viettää halloween siellä. Budapest on vaan niin upee!

Perjantai iltana käytiin syömässä illallista vähän paremmassa ravintolassa ja ruoka oli ihan älyttömän hyvää. Söin unkarilaisittain valmistettua kanaa sekä lohkoperunoita. Ruokailun jälkeen suunnistettiin tyytyväisenä toiselle asunnolle, jossa majottui osa meidän vaihtareista. Ilta sujui kaupunkia kierrellessä.

Lauantaina käytiin mun huonekaverin kanssa ensin aamupalalla meidän huoneiston vieressä olevassa donitsi kahvilassa ja sen jälkeen mentiin ostoksille.

Tän jälkeen suunnattiin Great market halliin ja se oli aivan ihana paikka. Great market hall on kauppahalli, joka on kahdessa kerroksessa. Toisessa kerroksessa oli myynnissä kasviksia, hedelmiä, lihoja ym. ja toisessa kerroksessa ruokapaikkoja sekä ihania pikku kojuja, joissa myytiin kaikkea pientä kivaa. Kauppahallissa olis helposti mennyt monta tuntia.

Kauppahallin jälkeen mentiin kiertelemään kauppoja, koska yritettiin ettiä sopivaa halloween asua illaksi. Käytiin paikallisella kirppiksellä ja sieltä löytyi aika äkkiä kummallekkin sopivat asut. Tän jälkeen käytiin syömässä sushia ja suunnattiin asunnolle laittautumaan. Oli hauska viettää halloweenia ekaa kertaa siten, että kaikki oli pukeutunu. Vietettiin iltaa meidän asunnolla, jonka jälkeen mentiin baariin.