Last week in Hungary

Tähän viimeiseen viikkoon on mahtunut taas kaikenlaista. Alkuviikko on mennyt matkalaukkuja pakkaillessa ja papereita täyttäessä, koska sunnuntaina suuntaan Budapestiin. Matkalaukkujen pakkaus on ollu kieltämättä tosi hankalaa :D En ymmärrä miten mulla voi olla näin paljon enemmän tavaraa kun kolme kuukautta sitten?! Testi pakkauksen jälkeen punnitsin mun laukut ja kumpikin painaa niin paljon et se on siinä ja siinä ettei raja ylity :'D Laukkujen pakkaamisen lisäks on ollu hirveesti kaikkia paperi töitä hoidettavana lähdön takia. Oon juossu koko alkuviikon eri paikoissa hakemassa allekirjoituksia ja täyttämässä papereita mut nyt kaikki pitäis olla hoidettuna. Ainut asia mikä pitää vielä muistaa on että palautan avaimen :D Muuten tää viikko on sujunut synttärien, konsertin ja hyvästelyjen parissa. Tiistaina oli yhden saksalaisen pojan synttärit ja juhlistettiin niitä pienellä vaihtari porukalla. Oltiin ostettu Fredille yliopistolta huppari ja kaikki meistä kirjoitti nimensä hupparin selkään. Keskiviikkona käytiin kattomassa yhden italialaisen tytön konserttia. Tällä tytöllä oli viulu konsertti synagogassa ja oli tosi hieno kokemus, koska en ollu koskaan aikasemmin käyny synagogassa. Käytiin yks päivä myös yhden espanjalaisen tytön konsertissa, joka soittaa selloa. Tällä viikolla on alkanut pikkuhiljaa vaihtareita lähtemään kotiin ja ensimmäiset kolme lähti keskiviikkona. Tuntui jotenkin tosi haikealta hyvästellä, koska en oo varma nähdäänkö vielä joskus. Kovasti ne sanoi, että mun pitää tulla ens lukukautena tapaamaan niitä tänne Györiin, ja ehkäpä mun täytyy tulla, koska tänne on jäämässä niin paljon hyviä tyyppejä vielä seuraavaks lukukaudeks. En tykkää hyvästellä, koska en oikein tienny mitä sanoa ja koko aika oli itku kurkussa. En olis koskaan uskonut, että kolmessa kuukaudessa voi tutustua niin hyvin ihmisiin, että ne on kun toinen perhe. On olemassa sanonta, once erasmus, always erasmus, ja nyt sen merkitys on valjennu mulle täysin :) Tänään illalla ollaan viettämässä mun läksiäisiä. En tiiä yhtään mitä muut on suunnitellut, ainut mitä tiedän on, että kahdeksalta ollaan lähdössä ja mennään illalliselle. Täytyy kirjoittaa myöhemmin tänne mun läksiäisistä. Suunnitelmana tälle illalle on nauttia viimeisistä päivistä Györissä ihanien uusien ysävien kanssa :)

Interview

Work week 11

Tää viikko on pyörähtäny taas tosi nopeesti. Maanantaina espanjalainen vaihtari oli mun kanssa koululla ja tiistaina kävin tutustumassa sairaalassa tehtävään sosiaalityöhön. Sairaalassa oltiin lastenosastolla, jossa lapset on pidempään erilaisista syistä. Meidän tehtävänä oli viihdyttää lapsia eli siis pelata tai leikkiä heidän kanssaan. Oli kiva päästä tutustumaan tähän työhön, mutta jotenkin musta tuntui, että lasten kanssa pelkästään leikkiminen ei kuulu sosionomin työhön ja kaipasin ehkä vähän jotain haasteellisempaa. Sairaalalla mä tein yhden pikkutytön ja hänen äitinsä kanssa palapeliä sekä autoin joulukoristeiden laitossa. Luulen, että olisin saanut työstä enemmän irti jos oltais pystytty kommunikoimaan asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa paremmin. Muuten sairaala vierailusta jäi hyvä maku. On tosi hienoa, että tällainen työ on perustettu, jotta lapset viihtyisi paremmin sairaalassa. Muuten tää työviikko on mennyt englannin tuntia pitäessä sekä joulukoristeiden tekemisen parissa. Tänään oli mun viimeinen työpäivä ja pääsin osallistumaan joulujuhliin. Nautin joulujuhlista tosi paljon vaikka ne olikin unkariksi. Lapset lauloivat joululauluja ja heillä oli muutama esityskin. Juhlat olivat koulun pihassa ja pihalle oli pystytetty kuusi, oli tosi tunnelmalliset juhlat. Juhlien jälkeen tarjolla oli glögiä ja unkarilaista naposteltavaa. Jotenkin oli tosi haikeeta lähteä koulusta, koska tiesin, että se on mun viimeinen päivä. Mun ohjaaja oli ostanut mulle pienen joululahjan. Sain kirjan, joka kertoo Györistä sekä Unkarilaisten perinne liinan, jotta en unohtais Unkaria. Lupasin etten unohda! ;) Tänään sain myös loput paperit mun ohjaajalta ja lopullisen arvion. Mun ohjaaja oli nähnyt tosi paljon vaivaa papereiden täyttämisessä ja oli kiva lukea palautetta. Sain harjoittelusta 5 eli excellent ja nyt oon tosi ilonen! :)

Christmas party

Perjantaina vietettiin pikkujouluja vaihtariporukalla. Tää oli viiminen tapahtuma ennen kotiin lähtöä ja jotenkin tietyllä tavalla oli vähän haikeat fiilikset. Pikkujouluja vietettiin lähellä olevassa kuppilassa,jonka jälkeen jatkettiin keskustaan. pikkujouluihin jokainen oli ostanut max 5 euroa maksavan joululahjan ja pukeutunut jouluisesti. Mun jouluinen asu oli tonttulakki, joka välkkyi kun painoi lakin sivusta. Olin ainut kenellä oli tällanen disco tonttulakki ja koko illan joku tuli painamaan valot päälle :'D Lahja, jonka ostin pikkujouluihin oli ihan hömppä. Mun lahja oli sellanen punainen kello, jossa luki ring to santa ja suomalaista suklaata :D kun pikkujoulut oltiin saatu käyntiin, niin lahjat arvottiin ja mää sain yhdeltä saksalaiselta pojalta paketin, jossa oli kotitekoista marmeladia. En oo vielä päässy maistamaan sitä, mut näyttää tosi hyvältä. Sain olla koko illan ylpeä suomalaisuudesta, koska Joulupukki asuu Suomessa. Se tuntui kieltämättä aika hyvältä! :D

Work week 10 continues

Vaikka kirjoitinki jos tästä työviikosta niin pakko kirjoittaa vielä lisää, koska tänää oli niin mukava työpäivä! :) Sain olla tänään tunnin 3-4 luokkalaisten lasten kanssa pihalla, koska heillä oli liikuntatunti. Liikuntatunnilla pelattiin lasten kanssa lentopalloa ja juteltiin kaikista asioista. Se on niin ihmeellistä, että vaikka lapset tietää, ettei meillä oo yhteistä kieltä niin tästä huolimatta ne puhuu mulle taukoamatta ja ne selittää asiaa niin kauan, että oon ymmärtänyt mistä puhutaan :D Elekieli, ilmeet ja eleet sekä tunteiden ilmasu on kuitenkin kansainvälisiä ja niillä pääsee jo yllättävän pitkälle. Täytyy sanoa, että tykkään näistä lapsista tosi paljon. Ne on niin ihania, että sitä on edes vaikea kuvailla. Toivon täydestä sydämestäni, että nää lapset saa hyvän elämän, vaikka lapsuus ei oo ollut kovin valoisa. Jokainen niistä ansaitsee sen. Nää lapset on joutunu kohtaamaan liian varhain asioita, jotka ei pitäis kuulua vielä heidän elämänpiiriinsä ja asioita, joiden ei pitäis kuulua kenenkään elämänpiiriin. Halusin kirjoittaa myös siks uudelleen, koska jotku asiat jäi mietityttämään mua tässä päivässä tosi paljon. Esimerkiksi osa näistä 3-4 luokkalisista on jo kokeillut alkoholia ja huumeita, joka on ihan pöyristyttävää. Aina välillä jotku lapsista kysyy multa, että poltanko tupakkaa, poltanko ruohoa, käytänkö huumeita ym. ja tää tuntuu tosi hurjalta, että ne edes tietää tällasia sanoja. Mun ohjaaja kertoi, että koska Unkarissa tupakka on kallista, niin joskus lapset kerää tupakan jäämiä maasta ja polttaa niitä. Tää on tosi vaarallista, koska Unkarissa on tällä hetkellä uusi huume, jota voi myös polttaa ja osa tupakan jäämistä on näitä huumetupakoita. Koskaan ei voi tietää, kuinka paljon huumetta tupakassa voi olla ja ihmisiä on jopa kuollu näiden polttamisesta johtuen. Nää on siis tosi vaarallisia. Toinen asia, josta mun ohjaaja puhui tänään jäi myös mietityttämään aikalailla. Osa pienistä lapsista herää aamulla, pukee itse vaatteet päälle ja kävelee kouluun. He myöhästyy usein, koska heillä ei ole kotona ketään, joka herättäisi heidät aamulla kouluun ja laittaisi aamupalaa. Tai oikeastaan heillä on kotona vanhemmat tai vanhempi mutta he käyttävät usein huumeita ja alkoholia edellisen illan ja yön, joten he eivät ole aamulla sellaisessa kunnossa, että huolehtisivat lapset kouluun. Tää tuntuu ihan älyttömän pahalta..

Work week 10

Tiistaina mulla oli pienimuotoinen arviointi keskustelu. Käytiin syyskuun alussa, kun saavuin Unkariin, juttelemassa sosiaalitieteiden ohjaajan ja hänen esimiehensä kanssa ja tällä viikolla tavattiin uudelleen. Tapaamisen tarkoituksena oli keskustella kokemuksista ja ajatuksista, joita näiden viikkojen aikana on kohdannut. Kävin tapaamisessa ohjaajani sekä toisen sosiaalialaa opiskelevan tytön kanssa, joka on tehnyt harjoittelua sairaalalla. Koululla he olivat hyvin kiinnostuneita siitä, mitä olemme oppineet, mikä on ollut vaikeinta, miten ollaan viihdytty, mitä ollaan tehty töissä ym. He kyselivät myös ohjaajaltani, miten minulla on mennyt ja miten ohjaajani on hyötynyt tästä kokemuksesta. Emme olleet varsinaisesti jutelleet aikaisemmin kovinkaan paljoa siitä ohjaajani kanssa, että miten minulla on hänen mielestään mennyt, joten oli erittäin mukava kuulla. Ohjaajani vaikutti tyytyväiseltä ja hän sanoi, että on joutunut kovasti pohtimaan näiden viikkojen aikana esim. miksi toimii tietyllä tavalla, kyseenalaistamaan toimintatapojansa, miettimään enemmän sosiaali systeemiä ja sen toimivuutta Unkarissa ja hän koki oppineensa paljon Suomalaisesta järjestelmästä. Hän myös sanoi, että minusta on ollut paljon käytännön apua koululla. Lopuksi hän vielä totesi, että minusta tulee erittäin hyvä sosiaali työntekijä, kun valmistun ja olin tietysti hyvin iloinen kuullessani tämän. Oon tosi onnekas, että sain näin hyvän harjoittelu ohjaajan, sillä hänen seurassaan oon oppinut tosi paljon ja ollaan tultu muutenkin toimeen erittäin hyvin. Sain muutama viikko sitten tehtäväksi kirjoittaa esseen Suomen ja Unkarin koulujärjestelmästä ja niiden eroista, joten palautin samalla työni. Työssä käsittelin kumpaakin järjestelmää ja pohdin mitä kehitettävää järjestelmistä löytyisi. Työstä tuli loppujen lopuksi kymmenen sivua, joten melko pitkä. Minulla oli jo ennestään Suomen koulujärjestelmästä kokemusta kuraattori harjoittelun takia, joten tekstiä oli helppo tuottaa. Samalla tuli harjoiteltua englanninkielen kirjoittamista oikein huolella :D Sosiaalitieteiden koululla oltiin erittäin kiinnostuneita työstä, joten he pyysivät kopion työstä vielä itselleen. Ei vielä käyty harjoittelulappuja läpi ohjaajani kanssa mutta kun hän vilautti lappuja koululla nopeasti, niin huomasin, että hän oli kirjoittanut erittäin paljon tekstiä lappuihin. Oli kiva huomata, että ohjaaja on oikeesti pohtinut asioita ja perehtynyt kunnolla siihen mitä on kirjoittanut. Oon tosi ilonen siitä, että hän on nähnyt paljon vaivaa lappujen täydentämisessä. Tänään kävin ohaajani kanssa tutustumassa ns. "normaaliin" peruskouluun. Hän sanoi, että minun olisi hyvä nähdä myös toisenlainen kunnan ylläpitämä peruskoulu, sillä koulu, jossa teen harjoittelua sijaitsee erittäin köyhällä alueella ja pyörii hieman eri tavalla. Eron huomasi heti, kun menimme kouluun. Se oli erittäin hyvin varustettu. Varustetulla tarkoitan sitä, että koulusta löytyi ehjät kirjoituspöydät joka luokasta, luokat olivat suuria ja luokista löytyi tietokoneet, liitutaulu, projektori ym. Koulussa opetetaan kaikkia aineita ja jokaisella lapsella on oma lukittava kaappi käytävällä. Koulussa pyörii myös kioski, josta voi ostaa välipalaa. Koulun seinillä oli kuvia lasten retkistä esim. Balaton järvelle ja Slovakiaan. Tämä kaikki on mahdollista vain, koska vanhemmat maksavat ylimääräistä rahaa koululle. Jokainen koulu saa saman verran rahaa kunnalta, mutta toisissa kouluissa asiat on paremmin, koska vanhemmat maksavat koululle lisä rahaa ja toisissa kouluissa asiat on melko huonosti, sillä vanhemmilla ei ole varaa antaa rahaa koululle. Koulu, jossa kävimme oli ohjaajani mukaan täynnä hyväpalkkaisten vanhempien lapsia, kuten politikkojen lapsia. Tuntui jotenkin oudolta ajatella, että asiat ovat todella näinkin epätasapainossa. Huomenna espanjalainen vaihtari tyttö on tulossa mun kanssa koululle tutustumaan kuraattorin työhön. Ensi tiistaina meen puolestaan hänen mukaansa tutustumaan sosiaalityöhön, jota sairaalassa tehdään lasten kanssa. Kiva päästä näkemään taas yksi uusi paikka.

Last weeks in Hungary

Unkarissa menee mukavasti. Täällä on vihdoin alkanut talvi, (jee!) Ei täällä lumesta oo vielä tietoa mutta parina päivänä on ollut muutama aste pakkasta. Tänään aukeaa joulumarkkinat ja odotan sitä jo innolla, koska markkinoille on rakennettu tekojäärata. Ollaan menossa vaihtareiden kanssa sinne luistelemaan, saas nähdä miten espanjalaisilta sujuu luistelu :D Keskustaan on laitettu jouluvalot ja pieniä mökkejä ympäriinsä ja täytyy sanoa, että tää kaupunki näyttää nyt niin ihanan jouluiselta. Olin viime keskiviikkona viimeistä kertaa unkarinkielen kurssilla ja juteltiin siellä joulusta. Täällä joulun vietto on hyvinkin erilaista kun Suomessa, joka johtuu varmaan osittain uskonnosta. Täällä joulupukki tulee kuudes päivä, sillä silloin on hänen nimipäivänsä. Lapset jättävät puhtaat kengät ikkunalaudalle ja yön aikana kenkiin ilmestyy suklaata, jos on ollut kiltisti. Jos on ollut tuhma, niin kenkään ilmestyy pieni puusta tehty piiska. Siitä lapsi tietää, että käytöksessä on parannettavan varaa. Opettajamme sanoi, että joskus hänen vaimonsa ostaa hänelle tällaisen :D Jouluaattona unkarilaiset eivät odota siis joulupukkia, vaan little Jesus ja enkelit tuovat lahjat. Se on tosi mielenkiintoista, miten jouluperinteet voi vaihdella. Esim. jouluruoka on aivan erilaista kun Suomessa. Kun kerroin, että meillä syödään kinkkua ja erilaisia laatikoita, niin se aiheutti kovasti kummastusta. Varsinkin maksalaatikko :'D Keskiviikkona kävin haastattelussa espanjalaisen tytön kanssa. Yliopiston lehti halusi haastatella meitä, koska ollaan ainoat vaihtarit, jotka tekee harjoittelua ja opiskelee sosiaalialaa. Käytiin haastattelijan kanssa kahvilla ja kuvaaja otti meistä pari kuvaa. Täytyy lisätä haastattelustakin kuvamateriaalia heti kun saan lehden käsiini :D Mulla on enää vähän päälle pari viikkoa tätä vaihtoa jäljellä ja täytyy sanoa, et aika on menny ihan älyttömän nopeesti. On aivan ihana päästä jouluksi kotiin ja nähdä perhe ja kaverit, mutta jään kyllä kaipaamaan kaikkia uusia ystäviä, joihin oon vaihdon aikana tutustunut. Eniten mua tässä kotiin lähdössä hirvittää se, että miten saan nää kaikki tavarat vietyä takas Suomeen :'D Mulla on niin paljon enemmän tavaraa, kun silloin kun tulin, että en tosiaan tiedä miten tässä tulee käymään :D tän viikon hankintalistalla on matkalaukku, ei auta muu kun ostaa toinen ja toivoa parasta!