torstai 1. lokakuuta 2015
Szia!
Tähän viikkoon on mahtunut töiden lisäksi kaikennäköistä. Eilen kävin unkarinkielen kurssilla ja kurssista on ollut tosi paljon hyötyä vaikka tunti olikin vasta toinen. Nyt osaan sanoa tervehdykset unkariksi sekä vähän numeroita. Osaan myös kertoa, että olen Suomesta enkä puhu unkaria. Tästä lauseesta on erityisesti hyötyä, koska oon niin monta kertaa joutunu tilanteeseen, että joku on alkanut puhumaan mulle unkaria :D Töissä unkarin kielen opettelusta on ollu hirveesti hyötyä, koska nyt pystyn tervehtimään ihmisiä ja esim. tänään olin seuraamassa nelos luokan matikan tuntia ja sitä oli huomattavasti helpompi seurata kun osasin numerot jotenkin.
Eilen illalla olimme muiden vaihtareiden kanssa opiskelija järjestön järjestämissä grillipippaloissa. Pippalot oli ihan mukavat, paikalla oli varmaan 200 opiskelijaa. Maistettiin grilli illassa kahta erilaista lihaa ja sen kanssa tarjottiin salaattia ja leipää. Annos maksoi 300 ft, joten euroina noin 1 euron. Tosi halpaa siis! Täällä on ruoka ja eläminen muutenkin tosi halpaa verrattuna Suomeen. Eka kerta kun tuntuu siltä, että jokaista ostosta ei tartte pohtia niin perinpohjaisesti :'D Mun menttori kertoi, että unkarilaiset saa palkkaa kuussa keskivertaisesti 260 euroa, joten tosi vähän siis. Olin ihan ihmeissäni siitäkin kun kävin ostamassa kioskista jäätelöpallon ja se maksoi 70 senttiä. Suomessa siitä olis saanu maksaa ainakin kolme euroa.
Eläminen täällä on helpottunut päivä päivältä ja oon ehkä jo hiukan oppinu unkarilaisten tavoille. Oon esim tässä parin viikon aikana oppinut, että bussi ei tuu koskaan ajoissa ja se ei välttämättä aina edes tule. Ruokakaupasta oon alkanut löytämään ruokia, joista oon tykänny ja siellä ei mee enää niin kauaa kun ennen. Yks ihan lemppari juttu ruokakaupoissa on se, että siellä myydään tuoretta leipää ja leivonnaisia vaikka kuinka paljon. Oon myös löytäny yhden suklaapatukan, joka on täytetty raejuustolla ja se on ihan törkeen hyvää :DD Asuntola elämään totuttelu on vieny ehkä eniten aikaa. Tää kerros, jossa asun on täynnä pelkästään vaihtareita ja täällä on aina melkein avoimien ovien päivät eli ihmiset vaan kävelee huoneesta toiseen :D Se oli musta kiva kun espanjalaiset ilmaisi asian niin, että ollaan yhtä suurta perhettä. Kulttuurierot tulee vieläkin päivittäin esille. Eri maista tulleilla on erilainen elämänrytmi ja esim espanjalaisilla päivä vasta alkaa silloin kun ite on jo melkein käymässä nukkumaan :D Lämpimistä maista tulleet vaihtarit syökin ihan eri aikaan ja niistä on outoa kun ite syön ruuan jo viiden kuuden aikoihin koska ne syö vasta kymmenen ja yhdentoista välillä. Hassua miten ihmiset voi elää niin eri rytmissä :D
Töissä on mennyt mukavasti. Tuntuu, että olisin julkkis kun kaikki lapset on niin innoissaan aina kun meen koululle :D Tänäänkin meni puoli tuntia ennen kuin pääsin lähtemään koululta, koska lapsilla oli niin paljon asiaa ja kaikki tulivat koko ajan halaamaan ja pitivät kädestä kiinni. Kävimme tänään myös kotikäynnillä. Eräs poika ei ole käynyt koulussa vähään aikaan, joten kävimme kysymässä kotoa, että mikä tilanne on. Tosin poika eikä hänen vanhempansa olleet kotona, koska olivat kuulemma töissä. Kyseessä oli siis alakoulussa oleva poika, jonka vanhemmat olivat ottaneet töihin mukaan. Kotikäynnin lisäki opetin yhden yliopistossa opiskelevan unkarilaisen kanssa englantia kahdelle yläasteella olevalle pojalle.
Viikon päästä kaverit on tulossa käymään täällä ka odotan sitä jo niiiin kovasti! Ihana nähdä pitkästä aikaa ja päästä puhumaan suomea :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti